Hyväksymis- ja omistautumisterapia (Acceptance and Commitment Therapy, ACT, suomeksi HOT) on 1990-luvulla syntynyt käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto, jonka kehittäjiä ovat Steven C. Hayes ja hänen työryhmänsä, erityisesti Kirk Strosahl ja Kelly Wilson. HOT on periaatepohjainen hoitomuoto, jonka tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää sekä psykologista joustavuutta tietoisuus- ja hyväksyntätaitojen (mm. mindfulness-taidot) sekä arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta.

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä olla läsnä nykyhetkessä ja tietoinen siitä, mitä mielessämme ja kehossamme tapahtuu (ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset), avoimuutta näille tapahtumille eli niiden hyväksymistä pyrkimättä muuttamaan niitä sekä samalla arvojen mukaista toimintaa. Psykologinen joustavuus on yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin, resilienssiin eli selviytymis- ja sopeutumiskykyyn sekä alhaisempaan ahdistuneisuuteen ja masennukseen. HOT:n tavoitteena on merkityksellinen ja aktiivinen elämä, joka sisältää henkilökohtaisesti tärkeiden tekojen toteuttamista, myös epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten kanssa.

Psykologinen joustavuus koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka on kuvattu alla olevassa Heksafleksi -nimisessä kuvassa. Näitä kaikkia osa-alueita voi kehittää, sillä kyse on opituista ja opittavissa olevista taidoista. Työskentelyn alussa käyttäytymisanalyysin avulla käyttäytymisestä voidaan luoda profiili, missä on arvioitu kaikkia näitä osa-alueita, jolloin hahmotetaan vahvuuksia ja heikkouksia siinä, missä hoitoa tai valmennusta tarvitaan. Jokaista osa-aluetta arvioidaan erikseen, joskin osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa, aivan kuten kuva ilmentää. Profiloinnin avulla voidaan tehdä yksilöllinen hoito- tai valmennusohjelma, mitä voidaan muuttaa matkan varrella, kun yhteistyössä opitaan siitä, mikä juuri sinua voisi parhaiten auttaa.

Psykologisen joustavuuden ja joustamattomuuden prosessit:

HOT:ssä on kolme perusperiaatetta, joita hoidossa sovelletaan. Nämä tulevat hyväksymis- ja omistautumisterapian lyhenteestä ACT (Accept, Choose, Take action). Suomen kielen lyhenteessä HOT tarkoittaa seuraavaa:

H = Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset, kehon tuntemukset ja tunteet.
O = Omistaudu selkiyttämään itsellesi, mitkä asiat elämässäsi ovat sinulle tärkeitä.
T = Toimi ja tee sellaisia tekoja, jotka edistävät sitä, mitä pidät tärkeänä, ja joista on sinulle arvojesi mukaisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

HOT on osoittautunut toimivaksi hoitomuodoksi hyvin monenlaisten ongelmien hoidossa. Näitä ovat mm. stressiperäiset ongelmat (mm. työstressi, traumaperäinen stressi), masennus, ahdistuneisuushäiriöt, krooniset kivut, riippuvuudet, syömishäiriöt, painonhallintaongelmat ja skitsofrenia.

HOT perustuu funktionaaliseen kontekstualismiin ja suhdekehysteoriaan (Relational Frame Theory, RFT). Funktionaalisen kontekstualismin mukaan käyttäytymisellä on aina jokin funktio eli merkitys, ja se tapahtuu aina jossakin kontekstissa. Suhdekehysteoria selittää teoreettisesti kieltä ja kognitioita, toisin sanoen ihmisen mieltä, jota tarkastellaan julkisina ja yksityisinä kielellisinä toimintoina. Näiden kielellisten toimintojen katsotaan aiheuttavan suuren osan niistä kärsimyksistä, joita koemme. Inhimillinen kärsimys liittyy siihen, että kielellisiä prosesseja ja kielellistä ongelmanratkaisua hyödynnetään siellä, missä se ei toimi, kuten epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden kontrolloimisessa. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että henkilö pyrkii pääsemään eroon epämiellyttävistä tunteistaan ja ajatuksistaan. Keino ei yleensä toimi pitkällä aikavälillä, koska meidän on vaikea hallita sisäisiä tapahtumia, jotka ovat usein hyvin automaattisia. Tutkimusten mukaan yritykset päästä eroon epämiellyttävistä tunteista tai ajatuksista tai yritykset välttää niitä johtavat useimmiten niiden lisääntymiseen. Ajatusten ja tunteiden kontrolloimisen sijaan onkin toimivampaa keskittyä muuttamaan toimintaa sekä suhtautumistapaa ajatuksiin ja tunteisiin. Yksi HOT:n keskeinen perusajatus on oppia hyväksymään asiat, joita ei voi tai tarvitse muuttaa ja muuttamaan asioita, joita voi ja kannattaa muuttaa.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteita ja menetelmiä

• Arvojen kartoittaminen ja tavoitteiden määritteleminen arvojen pohjalta: Mikä sinulle on tärkeää ja merkityksellistä elämässäsi?
• Arvojen ja tavoitteiden mukaiset valinnat, joihin asiakas haluaa sitoutua: Mitkä valinnat vievät sinua siihen suuntaan elämässäsi, johon haluat kulkea?
• Arvojen mukaisten tekojen määrittely ja sitoutuminen niiden kokeilemiseen ja toteuttamiseen: Millaiset teot vievät sinua kohti tavoitteitasi ja ovat arvojesi mukaisia? Mitä niistä olet valmis kokeilemaan?
• Aikaisempien muutos- ja ratkaisuyritysten selvittäminen, ja niiden toimivuuden arvioiminen: Miten olet yrittänyt muuttaa tai ratkaista ongelmiasi aiemmin? Miten ratkaisuyrityksesi ovat toimineet?
• Luopuminen toimimattomista muutosyrityksistä: Oletko valmis luopumaan toimimattomista menetelmistä?
• Hallinnasta luopuminen alueilla, joilla se ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla: Oletko valmis hyväksymään sen, että tiettyjä asioita ei kannata yrittää hallita?
• Mielen kontrollin heikentäminen: Otatko ajatuksesi toisinaan liian kirjaimellisesti? Uskotko mieltäsi liikaa? Pyritkö olemaan turhan usein oikeassa?
• ”Ei-kielellisten” menetelmien soveltaminen esimerkiksi metaforien ja erilaisten kokemuksellisten harjoitusten ja tehtävien muodossa: Oletko valmis kokeilemaan jotakin uutta ja tavanomaisesta poikkeavaa muutoksen aikaansaamiseksi? Oletko valmis kokeilemaan harjoituksia keskustelun lisäksi?
• Arvojen mukaisen ja täysipainoisen elämän tunne-esteiden käsitteleminen. Tämä voi olla esimerkiksi emotionaalista altistusta tai epämiellyttävien ajatusten kohtaamista ja hyväksymistä: Oletko valmis kokemaan myös epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita toteuttaessasi arvojesi mukaista elämää?
• Menetelminä hyödynnetään mm. tietoisuustaitoharjoituksia, hyväksyntäharjoituksia / altistusharjoituksia, ajatusten eriyttämisen harjoituksia, arvojen kirkastamiseen liittyviä harjoituksia, arvojen mukaisen käyttäytymisen aktivointia (omistautumisharjoituksia), havainnoivaa minää kehittäviä harjoituksia sekä muita kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä asiakkaan tarpeisiin soveltuvasti.

Lähteet:

• Harris, R. (2012). Onnellisuusansa. Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla. Suomentanut A, Pietikäinen. Helsinki: Duodecim.
• Hayes, S. C. & Smith, S. (2005). Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää. Hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla. (5. painos.) Jyväskylä: Bookwell Oy.
• Hayes, S. C., Strosal, K. D. & Wilson, K. G. (2012). Acceptance and commitment therapy. The process and practice of mindful change. (2. painos). New York: Guilford Press.
• Lappalainen, R., Lehtonen, T., Hayes, S. C., Batten, S., Gifford, E., Wilson, K. G., Afari, N. & McCurry, S. M. (2004). Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. (7. painos). SKT:n julkaisusarja: Hoitomenetelmien julkaisuja nro: 3.1. Jyväskylä: Bookwell Oy.
• Tuomisto, M. T. & Lappalainen, R. (2012). Kognitiivinen käyttäytymisterapia. Teoksessa: Huttunen, M. O. & Kalska, H. (toim.). Psykoterapiat. (s. 80 – 101). Helsinki: Duodecim.