Valmennusfilosofia

18Valmennusmetodi on kokonaisvaltainen lähestymistapa hyvinvointiin ja hyvään kuntoon. Valmennuksessa huomioidaan asiakkaan hyvinvointi psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena, jossa toisiinsa vaikuttavia tekijöitä ovat liikunta, lepo, ravitsemus, ajattelu ja tunteet, sosiaaliset suhteet ja arjen aktiviteetit. Näitä tekijöitä huomiodaan siinä määrin kuin se on tarpeellista.

Valmennuksen tavoitteeksi valitaan asiakasta motivoiva muutos, kuten esimerkiksi yhden tai useamman fyysisen kunnon osa-alueen ja suorituskyvyn parantaminen, arjessa jaksamisen ja arjenhallinnan edistäminen, laihtuminen ja kestävä painonhallinta tai kehonmuokkaus. Valmennuksen avulla voi tehostaa myös oman harjoittelun tuloksellisuutta, oppia laatimaan omia harjoitusohjelmia sekä terveellisen ja tuloksiin tähtäävän ravitsemuksen periaatteita.

Lähtökohtana on näkemys siitä, että käyttäytyminen on funktionaalista ja kontekstisidonnaista eli käyttäytymisellä on aina jokin merkitys, ja se tapahtuu aina jossakin kontekstissa, joka voi edistää tai haitata toivottua käyttäytymistä. Käyttäytymistä tarkastellaan ajatteluna, tunteina, kehon tuntemuksina ja toimintana, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi muutosmotivaatio koostuu halusta toteuttaa muutos ja taidoista toteuttaa se, sekä valmiudesta eli siitä, onko henkilö valmis toteuttamaan muutoksen nyt vai kenties vasta myöhemmin. Muutosmotivaation heikkoja lenkkejä voidaan arvioida valmennuksessa ja tarttua niihin sopivin menetelmin. Asiakkaana saatat kaivata esimerkiksi tietoa ja taitoja siitä, miten treenata tai syödä saavuttaaksesi toivomiasi tuloksia tai ehkä kaipaat lähinnä kannustamista, rohkaisua ja emotionaalista tukea muutokseen. Ehkä olet yrittänyt muutosta monta kertaa, mutta jostain syystä muutosta ei ole tapahtunut riittävästi tai se ei ole ollut kestävää, ja nyt toivoisit valmennusta siihen, kuinka toteuttaa pitkäaikainen ja kestävä muutos.

Valmennuksessa voidaan hyödyntää soveltuvilta osin kognitiivisen käyttäytymisterapian sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä, kuten tietoisuus- ja hyväksyntätaitoja (mm. mindfulness) sekä arvotyöskentelyä ja käyttäytymisen aktivointia. Tällä tavoin voidaan edistää ja tukea pitkäkestoista käyttäytymisen muutosta. Näiden menetelmien hyödyntäminen on keskeisessä asemassa psyykkisessä valmennuksessa, jolla voidaan täydentää myös personal training -palveluja ja ravintovalmennusta tai päinvastoin.

Tuloksekkaan valmennuksen ja harjoittelun periaatteita

  • Asiakkaan ja valmentajan välinen avoin ja luotettava kommunikointi on tärkeä lähtökohta toivottujen muutosten aikaansaamiselle.
  • Asiakkaan arvojen ja toiveiden huomioiminen on tärkeää, jotta valmennus ja harjoittelu tuottavat tulosta myös pitkällä aikavälillä.
  • Harjoittelun tarkoituksen huomioiminen. Harjoittelun merkityksen tiedostaminen auttaa saamaan enemmän irti valmennuksesta ja harjoittelusta. Usein parhaita tuloksia pitkällä tähtäimellä saavutetaan valinnoilla, jotka palvelevat henkilön elämän arvoja.
  • Asiakkaalle sopivien ja mitattavien tavoitteiden asettaminen on peruskivijalka määrätietoiselle ja tuloksekkaalle valmennukselle ja harjoittelulle.
  • Tiimityö: Asiakas ja valmentaja työskentelevät tiiminä yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen. Valmentaja tarjoaa asiantuntemustaan ja kannustaa asiakasta tavoitteiden saavuttamisen tiellä, ja asiakas toteuttaa muutoksen käytännössä.
  • Muutosten ja valmennuksen edistymisen seuranta ja mittaaminen auttavat pysymään raiteilla ja mahdollistavat valmennuksen ja harjoittelun korjausliikkeiden tekemisen silloin, kun niille on tarvetta.
  • Olennaisen erottaminen epäolennaisesta. Asiakas ja valmentaja yhdessä arvioivat, millainen priorisointi on tärkeää, ja asiakas tekee valinnat. Toiveita, tavoitteita ja vaatimuksiakin voi toisinaan olla liikaa, ja myös tämän huomaaminen voi olla keskeinen osa valmennusprosessia. Valmennusprosessin aikana tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi voivat myös muuttua.
  • Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen eli palkitseminen:  Palkitseminen toivotusta käyttäytymisestä voi lisätä käyttäytymisen esiintymisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Palkitseminen voi olla sisäistä tai ulkoista. Kun tavoitteesi ja tekosi ovat linjassa arvojesi kanssa, voit kokea teot itsessään palkitsevina. Muilta, kuten valmentajalta ja perheen jäseniltä sekä ystäviltä saatu kannustava palaute voi vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Palkintoina toimivat usein myös havaitut muutokset kunnon, vireystilan ja terveyden paranemisessa, erilaiset kehossa ja mielessä (ajatuksissa ja tunteissa) tapahtuvat muut muutokset, jotka voi havaita esimerkiksi itseluottamuksen vahvistumisena, vaatteista, peilistä, valokuvista tai siitä, miten omaan kehoonsa suhtautuu ja kuinka itseään puhuttelee. Lisäksi itseään voi palkita sosiaalisilla tapahtumilla, kuten elokuvalla tai hyvällä illallisella ystävien kanssa, tai esimerkiksi uusilla treeni- tai työvaatteilla. Itsensä hemmottelu eri tavoin voi toimia vahvistajana toivotulle käyttäytymiselle.
  • Harjoittelun määrä ja laatu: Käyttäytymisen muutos ja kehitys vaatii yleensä säännöllistä, riittävän usein toistuvaa ja laadukasta harjoittelua. Määrällisesti ja tehollisesti koviten harjoitteleva ei välttämättä harjoittele viisaimmin ainakaan, jos kyse on fyysisestä treenaamisesta. Harjoittelun laatu on usein sen määrää tärkeämpää. Esimerkiksi suoritustekniikan opettelu tulee ennen tehojen lisäämistä. Eri asia on sitten psyykkinen harjoittelu, kuten hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittelu, rentoutusharjoittelu tai erilaisten altistusharjoitusten toteuttaminen, joiden teho perustuu pitkälti harjoitusten toistoihin ja säännöllisyyteen (laatua unohtamatta).
  • Säännöllisyys ja toistot sekä kuormituksen ja levon sopusuhta ovat avaimia tuloksiin. Koulun penkillä istuminen on helppoa, mutta taitavaksi matemaatikoksi kehittyminen vaatii paljon harjoittelua matematiikan tuntien ulkopuolella. Jos haluat oppia ajamaan pyörällä, sinun on ajettava pyörää ja kaaduttava ehkä montakin kertaa ennen kuin opit ajamaan. Lisäksi sinun kannattaa opetella sopiva ajovauhti sekä tiedostaa, millaista reittiä pitkin haluat kulkea ja minne olet kulkemassa, jotta ajaminen on riittävän turvallista, et uuvuta itseäsi liikaa ja kuljet tiellä, joka jollain tapaa tuo merkityksellisyyden tunnetta elämääsi. Tilanne on vastaava fyysisen kunnon, ravitsemuksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä.
  • Monipuolisuus ja ominaisuusharjoittelu ovat tärkeitä. Erilaisia perusominaisuuksia (kestävyys, nopeus, voima, kimmoisuus, liikkuvuus, tekniikka) on hyvä harjoitella sopivissa määrin suhteessa tavoitteisiin. Myös eri lajien harrastaminen auttaa säilyttämään mielenkiinnon liikuntaan sekä kehittämään ja säilyttämään monipuolisen toimintakyvyn.
  • Eriarvoiset harjoitusviikot ja nousujohteisuus. Harjoittelun sisältöä, vaatimustasoa ja rasittavuutta tulee vaihdella sopivasti tavoitteisiin nähden sekä turvata nousujohteisuus silloin, kun tavoitteena on kehittyminen.
  • Epämukavuusalueelle meneminen kannattaa. Uusien tietojen ja taitojen oppiminen sekä ympäristöjen kokeminen voi olla pelottavaa ja joskus raskastakin, mutta kun sen tekee avoimella ja uteliaalla asenteella sekä riittävän turvallisesti, ovat seuraukset usein palkitsevia ja jopa myönteisesti koukuttavia.
  • Harjoitukset kannattaa tehdä hyvin eli tarkoituksenmukaisella tavalla. Hyvin tehty harjoitus tarkoittaa sitä, että se palvelee tarkoitustaan.
  • Riittävästä levosta, rentoutumisesta ja unesta huolehtiminen on tärkeää liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi.
  • Sairaana ei kannata harjoitella. Sairaana harjoittelu voi olla merkittävä riski sairastua vielä pahemmin ja pitkittää sairastumista. Sairaana et myöskään saa vastaavaa hyötyä harjoittelusta kuin terveenä ja saatat vain heikentää kuntoasi.
  • Sairauksia ja loukkaantumisia kannattaa välttää mm. huolehtimalla riittävästä levosta, unesta, rentoutumisesta, terveellisestä syömisestä sekä elämän stressitekijöiden ja paineiden sopivasta säätelystä. Myös hyvät liikuntavarusteet sekä asianmukainen pukeutuminen voivat ehkäistä sairastumista ja loukkaantumista.
  • Oman kehon viestien tiedostaminen ja kuunteleminen kannattaa. Yksikään valmentaja ei voi oppia tuntemaan kehoasi yhtä hyvin kuin sinä. Valmennuksen tavoitteena voidaan pitää sitä, että valmennettava kehittyy vähitellen itse itsensä valmentajaksi.
  • Tietoinen läsnäolo nykyhetkessä. Tietoisuus- ja hyväksyntätaidot auttavat keskittymään olennaiseen ja toimimaan tarkoituksenmukaisella ja taitavalla tavalla kunakin hetkenä.
  • Joustavuus siinä, mitä tekee ja miten tekemisiin suhtautuu. Liian tiukat käyttäytymissäännöt eivät useinkaan toimi ainakaan pitkällä aikavälillä. Joustavuus sen sijaan auttaa sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin sekä toimimaan viisaasti, sillä joustava mieli huomaa erilaisia vaihtoehtoja ja näkee selkeämmin sen, mihin kunakin hetkenä kannattaa vaikuttaa ja mihin ei.
  • Kärsivällisyys ja vastoinkäymisistä oppiminen. Toivotun muutoksen tai tavoitteen saavuttaminen ei yleensä ole suoraviivaista, vaan matkan varrella tulee hetkiä, jolloin asiat eivät etene toivotulla tavalla syystä tai toisesta. Kärsivällisyys ja muutoksen näkeminen spiraalin muotoisena prosessina kompastuskivineen auttavat. Vastoinkäymiset ovat mahdollisuuksia oppia ja harjoitella myös taitavaa käyttäytymistä eli sitä, mikä toimii.
  • Kannustava, motivoiva ja myötätuntoinen sisäinen puhe. Oletko miettinyt, miten puhut itsellesi toistuvasti? Sisäinen puheesi voi olla kannustavaa, motivoivaa ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi sekä elämään arvojesi mukaista elämää, tai se voi olla lannistavaa ja rankaisevaa eikä niinkään auta sinua tekemään sitä, mikä toimii. Sisäisen puheen huomioiminen ja sen kehittäminen kannustavaksi, motivoivaksi ja myötätuntoiseksi kannattaa, sillä sinä itse olet kuuntelemassa.
  • Hauskuus. Sanotaan, että liikunta on aikuisten leikkiä. Harjoituksista ja terveellisestä ravitsemuksesta voi nauttia. Hauskuus ei ole synonyymi helpolle, vaikka voi se joskus olla sitäkin.

Matka alkaa yhdestä askeleesta. Sinulla on mahdollisuus valita askeleesi. Ja kun valitset, niin valitset myös askeleesi seuraukset.