Tunnesäätelyn ongelmat

Tunteet ovat luonnollinen osa elämää, ja jokaisella ihmisellä on tunteita riippumatta siitä, kuinka hyvin henkilö on kosketuksissa tunteidensa kanssa tai osaako hän pukea ne sanoiksi. Tunteet, mielialat ja mielentilat myös vaihtelevat ja sekin on osa ihmisyyttä. Kyky tuntea voimakkaasti voi myös rikastuttaa kokemuksia ja lisätä väriä elämään. Toisaalta tunteiden ja mielialojen voimakkuus ja nopea vaihtelevuus ilmenee alttiutena kokea voimakasta ahdistusta tai vihaisuutta ja voimakkaita masennuksen tunteita. Tästä aiheutuva tuska voi tuntua syvästi. Tunnesäätelyn vaikeuksista puhutaan silloin, kun tunteet vaihtelevat merkittävästi, siihen liittyy pitkään jatkunutta tuskallista sävyä ja tunteiden vaihtelevuuden piirre on korostunut. Voimakkaat, usein tai pitkään esiintyvät tunteet (emootiot), kuten suru, viha ja pelko, sekä erilaiset olotilat, kuten ahdistus ja kiputilat, voivat heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä sekä tuottaa kärsimystä.

Tunteita on vaikeaa tai lähes mahdotonta estää tai poistaa eikä tällainen tunteiden kontrolloiminen ole pitkällä aikavälillä toimiva keino elämän ongelmiin. Moni ahdistuu lisää yrittäessään päästä eroon epämiellyttävistä tunteistaan siinä onnistumatta. Tunteita on hyvä oppia tunnistamaan, nimeämään, hyväksymään osaksi elämää ja kehittää sitä tapaa, miten suhtautuu tunteisiinsa sekä kuinka toimii kokiessaan tunteita. Erilaiset tietoisuus- ja hyväksyntätaidot, ahdingon sietotaidot ja tunnesäätelytaidot auttavat paitsi tunteiden tunnistamisessä ja hyväksymisessä myös ehkäisemään tunteita voimistumasta liikaa sekä lievittämään erityisen voimakkaita tunteita, mikä ehkäisee tai vähentää tunteiden toimintakykyä haittaavaa vaikutusta.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia auttaa lisäämään tietoisuutta omista tunteista ja hyväksymään niitä sekä kehittämään toimivia keinoja sietää ja säädellä tunteita. Esimerkiksi dialektisen käyttäytymisterapian menetelmien hyödyntämisestä voi olla apua erilaisissa kriisitilanteissa ja voimakkaiden tai muuten kärsimystä tuottavien tunteiden käsittelyssä. Terapiassa voidaan keskittyä esimerkiksi kriisistä ja ahdingosta selviytymisen taitojen, tietoisuus- ja hyväksyntätaitojen, tunteiden säätelytaitojen, tehokkaan vuorovaikutuksen taitojen sekä niin sanottujen keskitien taitojen (positiivinen vahvistaminen, validointi, dialektinen ajattelu ja toiminta) harjoitteluun, mikäli se käyttäytymisanalyysin perusteella vaikuttaa perustellulta. Lähestymistavaksi on mahdollista valita myös hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen painotus, jolloin terapiatyöskentelyssä keskitytään edistämään asiakkaan arvojen mukaista aktiivista elämää sekä käsittelemään erilaisia arvojen mukaisen elämän esteitä, kuten ajatus- ja tunne-esteitä erilaisin menetelmin. Hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä ovat mm. arvojen, tavoitteiden ja niiden mukaisten tekojen selkiyttäminen ja käyttäytymisen aktivointi arvojen ja tavoitteiden mukaisesti, tietoisuustaidot, hyväksyntätaidot, kognitiivinen defuusio eli ajatusten eriyttämisen taidot sekä erilaiset muut metakognitiiviset taidot.

Lähteet:

  • Dimeff, L. A. & Koerner, K. (toim.). (2007). Dialectical behavior therapy in clinical practice. Applications across disorders and settins. New York: Guilford Press.
  • Pietikäinen, A. (2014). Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. (23. painos). Helsinki: Duodecim.
  • Stahl, B. & Goldstein, E. (2010). Stressinhallinnan käsikirja. Tietoisen läsnäolon menetelmä. Helsinki: Basam Books Oy.